ART-MENETELMÄ ja RYHMÄKUNTOUTUS

ART-menetelmä: Ratkaisu nuorten aggressiivisuuteen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Keinona aggressiivisen käytöksen korvaamiseksi ART-menetelmä tarjoaa tutkittuja toiminnallisia ryhmäharjoituksia, jotka auttavat kehittämään moraalista ajattelua, itsehillintää ja sosiaalisia taitoja. Menetelmän tavoite ryhmämuotoisessa terapiassa on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä. ART:n lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia.

Aggression Replacement Training® (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USAssa ja nyt myöhemmin Euroopassa – meitä lähinnä Ruotsissa. Menetelmän isä Arnold P. Goldstein hahmotteli sen pääpiirteissään 1980-luvulla yhdessä toverinsa Barry Glickin kanssa. Menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu pitkin matkaa. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä. ART:n lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. ART:ssa on harjoitteita kolmella tasolla:

1. Vihanhallinta -> tunnetaso

2. Sosiaaliset taidot -> käyttäytymisen taso

3. Moraalinen perustelu -> arvojen ja ajattelun taso

Harjoitteet on suunniteltu tehtäviksi ryhmässä. ART on avuksi, kun nuoren tai aikuisen käyttäytyminen on epäsosiaalista: liiallisen vetäytyvää tai aggressiivista.

MIKÄ TEKEE MENETELMÄSTÄ TOIMIVAN?

RAKENNE
ART-harjoitteeet ovat strukturoituja siihen muotoon, jossa ne ovat parhaiten hyödyksi. Nuorten on helppo keskittyä harjoitteisiin ja oppia uutta, kun tapaamisten rakenne pysyy samanlaisena. Tämä helpottaa myös ohjaajien työskentelyä ja menetelmän hyödyntämistä monenlaisissa toimintaympäristöissä.

MALLINTAMINEN
Ohjaajat opettavat uusia taitoja nuorille tarjoamalla tarkkaan mietityn ja esitetyn mallin. Mallista oppiminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin puheella ohjaaminen ja kehottaminen. Erityisesti nuoret oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin siitä, mitä hän sanoo!

MONIKANAVAISUUS
Aggressiota lähestytään kolmella rintamalla: ajattelun, toiminnan ja tunteiden kautta. Näin voidaan huomioida se, että aggressiivisen tai vetäytyvän käyttäytymisen pulmat ovat erilaisia ja yksilöllisiä, nuoresta riippuen.

YKSILÖLLISYYS
Interventio kohdennetaan aina osallistuvaan nuoreen ja nuorten ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa. Ryhmässä harjoitellaan nuorten omaan arkielämään kuuluvia hankalia tilanteita ja niiden ratkaisuja.

KOTITEHTÄVÄT
Taidon yleistymiseen – eli siihen, käyttääkö nuori oppimiaan taitoja arkielämässään – kiinnitetään menetelmässä erityistä huomiota. Ohjaajat antavat tarkkaan mietittyjä kotitehtäviä ja kannustavat nuoria niiden tekemiseen, jotta nuoret saisivat kokemusta uusista taidoista myös ryhmän ulkopuolella.

POSITIIVINENVAHVISTAMINEN
Me kaikki toimimme sen mukaan, minkä koemme palkitsevaksi. Ohjaajat palkitsevat nuoria heidän aktiivisuudestaan, yrittämisestä ja onnistumisista. Suurin palkinto nuorta odottaa arkielämässä: positiivinen palaute kavereilta, vanhemmilta ja muilta hänen elämänsä tärkeiltä ihmisiltä muuttaa käyttäytymistä kaikkein tehokkaimmin.

REALISMI
Aggressiivinen käyttäytyminen on hyvin opittu. On turha olettaa, että aggressiivisesti pitkään käyttäytynyt nuori kykenisi muuttamaan toiminta-, ajattelu- ja tunnemallejaan hetkessä. Muutoksen aikaansaaminen vaatii sinnikästä työtä ja paljon harjoittelua. Mitä enemmän harjoittelua, mitä enemmän toistoa, sitä todennäköisempää on, että muutos tapahtuu.

Moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso.

Moraalista perustelua harjoitellaan tarinoiden kautta. Ryhmälle kerrotaan tarina, jossa tarinan päähenkilö joutuu vaikeaan tilanteeseen. Mitä hänen tulisi tehdä? Mikä olisi oikein? Kysymykset ohjaavat ryhmän tarkastelemaan tilannetta useammasta näkökulmasta. Ohjaaja auttaa ryhmää löytämään vastuullisia, yhteisön hyvinvointia edistäviä toiminnan perusteita. Alla yksi esimerkki moraalitarinasta. (https://www.suomenart.com/mika-art-on/)